Reilu kaksi vuotta projektin aloittamisen jälkeen olemme käyneet kaikissa Vaasan leikkipuistoissa ainakin kerran. Monissa olemme käyneet useammankin kerran, eniten tietenkin oman asuinseutumme puistoissa sekä keskustan puistoissa.
Voisi luulla, että yli kuudenkymmenen leikkipuiston koluaminen alkaisi puuduttaa. Yllättävää kyllä, ei. Jokainen kerta, kun lähdemme uuteen puistoon, on ollut jännittävä. Koskaan ei tiedä millainen puisto edessä on, missä se on ja miten siellä viihtyy. Usein leikkipuistojen löytyminen vaatii etsimistä, sillä ne on piilotettu asuinalueiden keskelle, puiden ja talojen piiloon, eivätkä ne näy tielle. Silti vain yksi puisto on (ehkä) jäänyt löytymättä.
Mitkä puistot ovat projektin aikana jääneet eniten mieleen? Vaasan paras puisto on mielestäni Onkilahden toimintapuisto, eli Laivapuisto. Moni vaasalaisvanhempi ja -lapsi jakanee mielipiteen kanssani. Puistoon on satsattu hienosti ja tämänkesäisten uudistusten jälkeen siellä otetaan hienosti huomioon eri käyttäjäryhmät. Muita kestosuosikeitamme ovat Koivupuisto, Setterbergin puisto sekä Klemetinkadun paloautopuisto. Kaikki ovat keskustassa hyvien liikenneyhteyksien päässä. Näihin vain tulee palattua aina uudelleen. Myös Asevelikylässä tulee käytyä aina uudelleen.
Moni muukin puisto on jäänyt mieleen todella mukavana leikkipaikkana. Suurin osa puistoista saanut arvosanakseen 3/5 tai 4/5, joten Vaasan leikkipuistojen taso on erittäin hyvä. Huonoja puistoja tulee vastaan verrattain harvoin. Huonoimpina puistoina mieleen palaavat huonosti varustellut, unohdetun oloiset puistot, kuten Poppelitie, Kellosepänkatu ja Äestäjänkatu.
Jälkikäteen ajateltuna muutama puisto olisi saanut erilaisen arvosanan. Esimerkiksi Melaniemen toinen leikkipuisto ei ansaitsisi neljää pistettä, sillä liukumäki on vaarallisen jyrkkä ja kesällä puisto on käyttökelvoton hyttysten vuoksi. Kaikkea ei ole testihetkellä osannut katsoa oikealla silmällä, oma tai lapsen fiilis on voinut olla huono tai sitten vain jotain muuta. Lisäksi puiston hyvyys riippuu aina käyttäjästä. Eri lapset viihtyvät eri puuhissa, isompi lauma toimii paremmin eri puistossa kuin yksittäinen lapsi.
Näin kuudenkymmenen kahden vaasalaispuiston kokemuksella ja liudan puistoja muualla Suomessa ja maailmalla testanneena jotain käsitystä leikkipuistoista on tullut kerättyä ja kiteyttäisin hyvän leikkipuiston kolmeen tekijään:
1) Tekemistä kaiken ikäisille. Ihan pienille vähintään vauvakeinut.
2) Miellyttävä ympäristö: Vehreää, turvallista, ei hyttysiä, hyvä valaistus...
3) Jotain kivaa ekstraa, mitä muista puistoista ei löydy.
Näin on kaikki Vaasan puistot koluttu - kerran. Mutta tämä blogi ei hiljene kokonaan. Thölberginkadun puistossa remontti etenee ja näyttää lupaavalta. Luotsikadullakin pitäisi käydä tarkastamassa tilannetta. Uudessa Bölessä tapahtuu varmasti pian. Vähäkyrössäkin lienee joku lapsille suunnattu pläntti, vaikkei siitä missään kerrotakaan...
Kiitän lukijoita projektin etenemisen seuraamisesta ja kommenteista!
Ja onnittelen itseäni projektin loppuunsaattamisesta!
Skål!
